Viime lauantaina, kun kaikki mahdollinen oli jo tehty (syöty, käyty pitkällä kävelyllä ja opiskeltu sanaa niin paljon ettei enää jaksanut), päätin alkaa väsäämään 2000:n palan palapeliä jonka otin himasta mukaan kämpälle...
En tainnut aivan käsittää minkä magnitudin homma se tulisi olemaan. Nelisen tuntia palapelin kimpussa, ja minulla oli kasassa ehkä 50 (?) palaa. Työstin palapeliä eilenkin varmaan toiset neljä tuntia... nyt on ehkä 100 (?) palaa ko'ossa. Se tekee n. 5%
...
Kaikenlaisella sitä ihmislapset itseään rasittavatkin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Palapelien kokoaminen on ihanaa! Siihen kun kunnolla keskittyy niin pääsee oikein virtaukseen ja jää koukkuunkin. :D Mahtavaa puuhaa.
Lähetä kommentti